]]>
Nuuskimista ja tutkittavaa riittää. Meillä ollaan kovin kiinnostuneita linnuista ja niiden äänistä. Rommi tykkää jahdata lintuja, kimalaisia ym lentäviä hyönteisiä sekä tuulen lennättämiä lehtiä, roskia tms... Sama meininki jatkui, tutun koiran kanssa mentiin lujaa, mutta vieraille uhottiin häntä heiluen ja sitten peräännyttiin kun meni pupu pöksyyn. 
Käytiin merenrannassakin katselemassa, josta olisi ollut mahdollisuus uimaankin mennä. Rommi kävi rantaviivalla, mutta ei vielä uskaltautunut pidemmälle. Tosin ei oltaisi päästettykään kuin tassut kastelemaan, jos olisi halunnut itse mennä.
Iskä haki meidät jo perjantai iltana Tikkurilaan yöksi josta starttasimme porukalla lauantai aamuna klo 06:00 aikaan matkaan. Me Rommin kanssa menimme veljeni autossa ja loppu porukka vanhempieni autossa.
Rommi matkusti autossa tosi nätisti. Pysähdyimme neljästi matkan aikana; ulkoiluttamaan koiria, jalottelemaan, ruokailemaan ja kauppaan. Rommi myös jäi matkan aikana yksin autoon odottamaan kolmesti ja selvisi hyvin. Ollaan ylpeitä meidän pojasta. ♥
Perillä oltiin klo 16:00 aikoihin ja sen jälkeenhän koirilla riemu repesi kun pääsivät kunnolla touhuamaan toistensa kanssa. Riemua ja touhua riittikin kolmisen tuntia, ennenkuin koirat malttoivat rauhoittua.
Vuokatissa oli vielä paljon lunta ja siitähän Rommi tykkää. Rommi jaksoi lumessa peuhata kyllä mielin määrin ja oli hirmu onnellinen. Lumella on myös mukavaa kävellä, kun ei tule turkki märäksi ja kuraiseksi.
Sunnuntaina isäntä kävi hiihtämässä muun porukan kanssa ja minä jäin äitini kanssa koiravahdiksi. Maanantaina sitten me lähdettiin äitin kanssa hiihtämään ja isäntä jäi koirien kanssa mökille. Ei voitu koskaan kaikki olla samaan aikaan ladulla, kun koiria ei voinut keskenään jättää vieraaseen mökkiin.
Tiistaina pidettiin isännän kanssa molemmat taukoa hiihtämisestä kipeiden paikkojen takia ja ulkoiltiin Rommin kanssa. Illalla käytiin keilaamassa kaikki muut äitiä lukuunottamatta joka jäi koirien kanssa mökille. Ihan kivasti Rommi jäi ”hoitoon”. Keilauksen jälkeen haettiin vielä pizzat iltapalaksi ja ne maistuivat.
Keskiviikkona käytiin hiihtämistä kokeilemassa mutta ei siitä mitään tullut kun suksi lipsui niin paljon ettei käsissä riittänyt voimat tasatyöntöönkään. 
Torstaina käytiin isännän kanssa kaksin ladulla jälleen kokeilemassa, mutta tällä kertaa suksi ei luistanut ollenkaan vaan keräsi paksut lumikerrokset suksien pohjiin. 
Isännän sukset jäivätkin Vuokattiin järven jäälle tämän reissun päätteeksi. :D Vietiin sitten minun sukset takaisin mökille ja lähdettiin kävelemään lenkki kaksin, kun koirat nukkuivat mökillä. Illalla käytiin jälleen keilaamassa äitiäni ja siskoani lukuunottamatta.
Meidän Rommi täytti reissumme aikana, torstaina 29.3 puoli vuotta, Onnea Rommi. ♥
Perjantai ja viimeinen virallinen lomapäivä. Lähdettiin isännän ja veljeni kanssa aamupäivästä katselemaan Vuokatin kauppoja ja ravintolaan syömään. Lisäksi isäntä ja veljeni kävivät pelaamassa biljardia.
Melkein joka päivä saunottiin, vaikka sauna huono olikin. Ylhäältä kuuma ja alhaalta kylmä että varpaita ihan paleli. Päivisin ulkoiltiin Rommin ja kameran kanssa. :D Koirat nauttivat kun saivat touhuta kokonaisen viikon yhdessä. Oli ihana huomata, että Rommin tassun ontuminen ei haitannut reissun aikana, toisinaan tuntui että se olisi vähän parantunutkin leikkien huumassa. 
Särkylääkkeille ei siis ollut käyttöä. Illat sujuivat suurimmaksi osaksi lautapelejä pelaillen.
Lauantaina aamupalan jälkeen pakkailtiin tavarat kasaan ja siivottiin. Vähän klo 10:00 jälkeen lähdettiin jo ajelemaan kotiapäin. Kaikin puolin ihana loma, mutta hiihtäjiä paikka ei suosinut joten tuskin Vuokattiin toista kertaa suuntaamme.
Reissun jälkeen Rommi on oppinut hyppäämään itse sohvalle sekä sängylle. Nauttii unista meidän välissä sängyllä, kuin myös sohvalla ihan itsekseen.
Autoille haukkumisesta ei vieläkään olla eroon päästy. Välillä lenkkeily on ihan tuskaa, eikä uskalleta Rommin kanssa kovin pitkälle tämän takia lähteäkään. Rommilla on myös tapana murista omalle kuvalleen, kun heijastuu ikkunasta sekä pyörille, lastenvaunuille ja isokokoisille miehille. Nämä murinat saamme kyllä hallintaan, mutta autojen kanssa olemme jo aika neuvottomia. 
Rommi tykkää vieraista ja vieraat Rommista. Pääsiäisen pyhinä koettiin monta erilaista koirakontaktia Rommin kanssa.
Hassua että toiset isommat koirat pelottaa Rommia, menee niin arkaillen tutustumaan vaikka halu onkin kova.
Reiluun neljään kuukauteen Rommin kanssa on mahtunut paljon. Meillä on ihania kokemuksia meidän rakkaan poikamme kanssa. ♥
Kiitokset vieraille
Meillä myös useasti istutaan Rommin kanssa lattialla, kun ei jakseta sitä sohvalla kokoajan vahtia, kun ei sieltä periaatteessa nyt saa alas hypätä kun tassukin on ”pipi”. Rommi haukkuu myös ohikulkeville ihmisille ja haluaisi kaikkia moikata. Myös koiria lähestyessä Rommi joskus haukkuu ja isottelee, tosin yleensä se on leikkimään pyytämistä.
Vieläkin meillä onnutaan toista etutassua. Tosin olihan se jo parempaan päin yhdessä vaiheessa, mutta tuli takaisin kun leikittiin pidempi tovi toisen koiran kanssa ihan tosissaan. Ontuminen on havaittavissa enimmäkseen levon jälkeen. Rommilla on suuri tahto leikkimiseen ja riehumiseen. Tahtoisi ulkoillakin enemmän, mutta ollaan tarkoituksella pidetty nyt matalaa profiilia meidän reissuun saakka. Saatiin kasvattajalta särkylääkkeitä, jos Rommi rupeaa meidän reissussa enemmän ontumaan tassuaan. Voidaan sitten syödä 3-5 päivän kuuri jos niille tarve tulee. Reissun jälkeen seuraillaan, jos ei muutosta tapahdu niin sitten voimme olla eläinlääkäriin yhteydessä.
Rommi on edelleen ahkera keräilemään ulkoa kaiken suuhunsa. Tupakantumpit saavat kyllä olla rauhassa, niihin ei enään kosketa. Mutta kaikki muu.. Rommi tottelee aika hyvin käskyä *anna pois* tai *tiputa* jos ottaa jotakin suuhunsa. Tosin nämä käskyt eivät tehoa pureskeltuihin purukumeihin. Niissä on jokin, että niitä pitää aina piilotella suussaan. 
Keppejä ja havuja Rommi rakastaa kannella suussaan kun ollaan lenkkeilemässä. Eikä niissä mitään pahaa olekaan. Jos Rommilla on keppi suussa, niin käveleekin silloin entistä nätimmin.
Rommi on ihan selvästi ruvennut pikkuisen harjoittelemaan jalan nostamista pissiessä. Tätä ei tapahdu joka kerta, mutta selvästi se yrittää jo. Saa nähdä milloin mahtaa asian sitten itselleen tiedostaa ihan tosissaan.
Rommi on oppinut hienosti käskyn *maahan*. Tietää jo ilman sanomistakin, että jos jotain hyvää saa niin maahan on ensin mentävä, joka tapahtuukin yllättävän nopeasti. Nätisti myös istutaan aina ennenkuin saa ruokakupin eteensä. Ruoasta puheenollen siirryttiin Rommin kanssa kahteen kertaan päivässä viime viikon lauantaina ja ihan hyvin meillä on mennytkin. Pari pientä välipalaa (piimää ja hapankorppua) saa siinä ruokailujen välissä.
Rommi osaa hakea myös pallon, josta mamma on hyvin ylpeä. 
Vaikka pallo olisi eri huoneessa missä Rommi itse on.. Sanon Rommille *pallo* tai *hae pallo* niin Rommihan hakee. Tämä toimii ainakin näin kotioloissa ihan hyvin.
Eilen Rommi yllätti isännän, kun hyppäsi hepulissaan sohvalle ihan itsekseen 
ja sieltä yhtä nopeasti myös alas. Ei siinä paljoa ehtinyt reagoimaan.
Myös sängyssä Rommi tykkää olla. Tietää että aamupisujen jälkeen pääsee sängylle kun se sinne nostetaan meidän väliin ”nukkumaan” vielä joksikin aikaa. Myös päiväunia nukutaan välillä kolmistaan sängyssä. Päätettiin jo alussa, että Rommi saa olla meidän kanssamme sängyssä. Ilman vahtimista siellä ei vielä saa olla, kun sinne ei itse pääse, eikä myöskään sieltä pois. On se vaan niin ihanaa, kun tuhisee ja nuoleskelee siinä kainalossa, ihana herätä uuteen päivään. 
Hampaiden vaihtumisen jälkeen puruluut onkin kiinnostaneet taas enemmän. Välillä Rommi keskittyykin reiluksi puoleksi tunniksi – tunniksi yksinään syömään jotakin puruluuta lattialle.
Tiistai (6.3) iltana huomattiin Rommin ontuvan toista etutassuaan. Tutkittiin anturat ja varpaan välit huolella, eikä löydetty mitään tavallisesta poikkeavaa. Seurailtiin Rommin menemistä, eikä annettu sen hyppiä, juosta eikä leikkiä kovinkaan paljoa.
Tassu ei kuitenkaan ole kosketusarka, Rommi varaa sille painoa. Leikkii ja juoksee kotona pallon perässä ihan normaalisti ja on muutenkin täysin normaali oma iloinen ja aktiivinen itsensä.
Seuraavana aamuna soitettiin asiasta Rommin kasvattajalle ja hän neuvoi tarkkailemaan ja hieromaan tassua. Kerrottiin Rommin käyttäytymisestä ja kasvattajan arvion perusteella mitään välitöntä vaaraa ei ole, eikä eläinlääkärille tarvitse ainakaan heti varata aikaa. Kasvattaja neuvoi myös vähentämään pidempiä lenkkejä, aktiivista leikkimistä eikä Rommi saisi juosta kovinkaan paljoa. * Pidä sitten Rommi paikoillaan, haastavaa tulee olemaan! :D *
Rommi suorastaan tylsistyi, kun otettiin siltä aktiiviset lelut pois, eikä enään saanutkaan juosta lelu suussa pallon perässä. Ihmetteli, kun ei enään käveltykään pitkiä lenkkejä. Selitä sitten koiralle miksi näin ei saa tehdä, että se ymmärtäisikin jotain. Oli surkeaa katsoa Rommia kun se ei ymmärtänyt mistä oli kyse. Mutta onneksi Rommi osasi olla hauska myös ilman sen lemppari leluja ja meillä oli mukavaa yhdessä muutenkin.
Viikon edetessä tassu alkoi voimaan paremmin, ontuminen vähentyi huomattavasti. Annettiin Rommille pallo ja sen kanssa saikin touhuilla itsekseen. Meidän Rommi rakastaa palloja yli kaiken.
Perjantaina (9.3) emme juurikaan enään huomanneet ontumista tai ontuminen näkyy enemmänkin jos Rommi herää tai makaa pidemmän aikaa paikallaan. Lisäsimme päiviin vähän pidempiä lenkkejä ja leikimme enemmän Rommin kanssa normaaliin tapaan.
Lauantaina (10.3) kävelimme ”mummolaan”, eikä Rommi mielestämme enään onnu tassuaan. Meidän ei siis tarvitse kantaa enään suurta huolta meidän pojasta. Elämme toki vielä vähän varovaisemmin, mutta emme kiellä Rommilta enään lenkkeilyä emmekä leikkimistä pallon kanssa juoksennellen.
Rommi on ruvennut lenkeillä enemmän nuuskimaan, joka paikka pitäisi saada nuuskuttaa ja kaikki kiinnostaa. Jokainen vastaantulija pitäisi saada moikata tms.. Välillä on meidän meneminen hitaamman puoleista. Mutta toisinaan on mukava tehdä lenkkejä Rommin tahtiin.
Nyt on pari päivää ollut loskakelejä ja Rommi etsii kaikkein kuivimmat reitit lumipenkoissa kävellen. Sitä ei yhtään huvita mennä kastelemaan tassujaan loskaan. :D
Meillä oli jo huoli jos tuleva talvilomani menisi piloille, eikä päästäisikään nauttimaan Vuokatin reissusta täysin rinnoin viikolla 13. Onneks siihen on vielä aikaa, niin Rommi ehtii hyvin "parantaa" tassunsa kuntoon.
Loppuun vielä hyvä kuva Rommista ja sen muista musta-valkoisista ystävistään.
Missä Rommi?! :D
Kyllähän Rommilla on hampaat vaihtumassa. Moni uusi hammas ollaan jo saatu suuhun, mutta naskaleiden vaihtumista täällä kovasti odotellaan.Hyviä uutisia
Täällä on opeteltu pari päivää maahan menemistä ja hyvällä menestyksellä se jo onnistuukin.
Voisi melkein sanoa, että Rommi on jo sisäsiistiksi oppinut. Yöllä osaa pyytää ulos, mutta päivällä se on vielä vähän hakusessa. Perjantaina poistettiin paperit lattialta häiritsemästä tätä touhua. Josko tämä tästä nyt lähtisi rullaamaan kunnolla.
Emäntä sai ylimääräisen vapaapäivän viime viikon keskiviikkona ja silloin käytiin Rommin kanssa eläinkaupassa hakemassa herkkuja ja valjaita sovittamassa. Säädettävät sellaiset lähti mukaan ja nyt ollaan niillä vähän jo opeteltu kävelemään.
Vähän huonompia uutisia
Rommi on alkanut haukkumaan kovasti autoille ja "jahtaamaan" niitä. Ollaan pienestä vaavista asti Rommia käytetty kävelyllä autotien varressa eikä se ole niille ennen haukkunut ollenkaan. Mikä lie nyt tullut...?!
Kiitos vierailusta myös Eveliinalle
Maireena, kun välillä nostetaan Rommi sohvalle nauttimaan. 
Kun vielä ei omat ponnistus ja hyppytaidot ole hallussa.
